ETUSIVU       »       TALLISTA       »       HEVOSET       »       TOIMINTA       »       YHTEYS

Marceille Nostradamus



© Chery Cobs, thank you!


Kutsumanimi: Strada
Rotu: Welsh Cob (sektio D)
Sukupuoli: ori
Syntynyt/Ikä: 19.07.2006/VAI
Säkäkorkeus: 148cm
Rekisterinumero: VH-
Väri: rautias
Painotus: valjakkopainotteinen
Koulutustaso: ko. he B, re. 70 cm, me. 60 cm, vaativa hevosvaljakko
Ex-omistaja/kasvattaja: Irvikissa/Marceille
Omistaja: Ziur
Asuintalli: Soojendav
Hoitaja: Actor
Hoitopäiväkirja

Hyvin monesti näkee ja lukee, kun jotain ponia sanotaan vekkulimaiseksi. Kaikki tietävät, mitä sillä vekkulimaisella tarkoitetaan. Mutta jos kysyttäisiin, niin kuinka moni osaisi selittää tuon sanan?
Tässä tapauksessa, tällä sivulla, tässä luonteessa, vekkulimainen määritellään seuraavalla tavalla: iloinen ja suunnilleen aina pirteä, juoniva ja pilaileva, kujeileva. Siihen suuntaan kai se yleisestikin menee. Jotkut saattavat vekkulimaisuudella tarkoittaa myös näppäryyttä, piloihin käytettävää näppäryyttä. Kun vekkulimaisuuden määrittelee tällä tavoin, mikä juuri tässä kappaleessa lukee, voidaan sellainen luonteenpiirre yhdistää tähän poniin, tähän jonka sivuilla tämä sekavahko teksti sijaitsee. Tämä vekkulimainen poni on Marceille Nostradamus, joka tottelee myös haukkumanimeä Strada.

Stradan hoitajalta kannattaa löytyä huumorintajua. Myös kärsivällisyys on hyvin kova sana. Tämä ori on nimittäin arvaamaton pilailija ja tuntuu nauravan hoitajalle tämän selän takana. Ponin ilmeen voi melko monesti tulkita virnistykseksi, ja silloin tapahtuu jotain sadan prosentin varmuudella. Tai sitten on jo tapahtunut, mutta kukaan ei vielä ole asiaa huomannut. Tämä tietty ilme nimittäin on Stradan kasvoilla vain silloin, kun se on keksinyt tai tehnyt mielestään jotain kieroa ja hauskaa.
Harjasta, ja harjauksesta ylipäänsä, poni ei niinkään välitä. Se tuntuu ajattelen koko ajan uusia kepposia ja tämän takia pysyy usein paikoillaan. Strada on siis melko helppo harjattava, sillä se pysyy hievahtamatta paikoillaan. Muutamia poikkeuksia ovat, jos poni syö, sekä pään kääntely. Harjaajasta Strada kyllä välittää. Ori saattaa välillä katsella tätä ihmistä ilkikurisesti, kääntää pään hetkeksi pois ja katsoa kohta uudestaan. Joskus poni myös testaa hoitajansa kärsivällisyyttä, se katsoo hoitajaa, kääntää päänsä pois. Sitten se kääntää aivan äkkivarmatta ja salamannopeasti päänsä takaisin, näykkäisee hoitajaa ja kääntää taas päänsä pois. Tämä tapahtuu aina todella nopeaa, eikä usein hoitaja ehdi edes huomata, mikä siihen kävi. Pieni lohdutus on kuitenkin olemassa tähän asiaan: näykkäisy on yllättävän hellä, ja pahinta mitä Strada on saanut aikaan, on käsivarressa sijaitseva kaviokoukun pään kokoinen mustelma. Yleensä poni saa aikaan vain punoituksen noin kymmeneksi minuutiksi.
Miksei tätä rumaa tapaa ole kitketty Stradalta pois? Onhan sitä yritetty, mutta poni on kaiken kukkuraksi hyvin itsepäinen. Saarnojen, kieltojen, pienten näpsäisyjen ja kevyiden läskäisyjen jälkeen orin ilme muuttuu hetkeksi anteeksipyytäväksi. Silloin se seisoo kiltisti paikoillaan, tosin melko surullisen näköisenä, riiputtaen päätään. Poni kuitenkin piristyy, ja yleensä tähän iloistumiseen menee aikaa noin kymmenen minuuttia. Sen jälkeen Strada on taas oma itsensä, kuin mitään ei olisi tapahtunut ja kuin se ei olisi koskaan mitään hyvistä tavoista kuullutkaan. Sellainen Strada on ollut koko ikänsä, eikä sille oikein mahda mitään. Jos tälle herralle rupeaa isottelemaan tai lyömään, mitä ei hevoselle saisi tehdä, niin takaisin tulee korkojen kanssa. Strada sietää nuhteita, saarnoja ja pieniä näppäisyjä, muttei yhtään isompaa. Se alkaa puremaan ja potkimaan entistä kovempaa. Ei ori kuvittele olevansa mitenkään suuressa asemassa, vaan se puolustaa sitä alhaista asemaansa. Strada on ainut poni tallissa ja se on kaikkien suokkien pomoteltavana. Se on yksi syy, miksi Strada sitten on ilkeä. Herra purkaa "alemmuuskiukkuaan" ihmisiin.
Kaviot Strada nostaa ihan kiltisti. Se voi käännellä päätään ja kerran yrittää näykkäistä, muttei kiellon jälkeen tee enää asiaa toista kertaa. Poika ei sentään ole niin itsepäinen kavioiden kanssa, vaan nostaa ne kyllä ensimmäisestä kehotuksesta jos hoitaja nojaa ponia vasten. Sievän käyttäytymisen jälkeen kannattaa antaa Stradalle kunnon kehuja, jotta se toimisi yhtä kutaisesti seuraavallakin kerralla. Herkkukaan ei ole aivan huono juttu, tällä ponilla ei ole taipumusta lihoa helposti ja ylimääräinen ruoka porkkanan muodossa kelpaa sille aina.
Satulan nähdessään herran kirkas ilme saa entistä enemmän aurinkoisuutta. Tummasta karvasta huolimatta ilme loistaa kuin Naantalin aurinko, ja usein se "hevosen hymy" saa hoitajankin iloiselle tuulelle. Strada on oppinut, että satulan ilmaantuessa paikalle sitä päästään liikkumaan, pois inhottavan tylsästä karsinasta. Siksi herra ei pullistele satulavyötä kiristettäessä, vaan antaa hoitajan tehdä homman rauhassa ja hyvin. Suitsien kanssa on melkein sama juttu. Strada ottaa kuolaimet kiltisti vastaan, mutta yrittää heti sen jälkeen sylkeä ja pudottaa niitä pois. Muuten kaiken pitäisi kyllä sujua ongelmitta.
Pesu ei ole tälle ponille mieluinen juttu. Strada tuntuu ajattelevan, että nyt ihmiset tekevät pilaa sille, mikä ei missään nimessä käy päinsä. Tämä kamala kohtalo aiheuttaa rajua luimimista, ja joskus myös potkuyrityksillä. Kun Strada näyttää edes hetken ajan olevan kiltisti, se kannattaa palkita porkkanalla. Tällöin temppuilu saattaa lakata pariksi seuraavaksi minuutiksi uusien herkkujen toivossa.

Stradalla ratsastaminen ei ole ihan aloittelijan juttu. Ei edes taluttajan kanssa. Poni nimittäin hermostuu, jos se joutuu kulkemaan taluttajan vierellä kiinni, ja selässäkin painaa vielä joku. Herran selkään saavatkin kiivetä siis jo hiukan kokeneemmat ratsastajat, jotka eivät kuitenkaan hirveän pitkiä ja painavia ole.
Ori on vahva suustaan, mutta kohtalaisen herkkä kyljistään. Se hermostuu turhasta pohkeiden paukuttelusta, ja ottaa vahvan puristamisenkin merkkinä vauhdista. Apuja kannattaa siis antaa melko hillitysti, lukuunottamatta suuta. Se on nimittäin paikka, jonne tulevista repimisistä ja turhasta pidättelemisestä Strada ei välitä mitään.
Usein moni, joka näkee Stradan kentällä tai maneesissa ensimmäistä kertaa, halua itsekin ratsastaa tällä ponilla. Mikäköhän siihen on syynä? Vastaus on yksinkertainen: he katsovat pojan askelia. Strada liikkuu kevyesti ja tasaisesti, eivätkä sen askeleet tunnu pompottavan yhtään. Eivät sitten yhtään. Siksi Stradan ratsastajalla ei usein ole niinkään isoa toivetta, mennäänkö harjoitusravia vai kevennettyä ravia: molemmat ovat niin mukavia että päätös voi olla hankala.
Esteistä Strada tykkää ja voi kuumua niitä hypittäessä. Herra ei tee asioita aivan helpoksi, vaan kieltäytyy ratsastajan antaessa liian paljon pohkeita tai tuntiessaan selässä istujan epävarmuuden. Strada ei myöskään suostu hyppämään oudoista kulmista, vaan estettä on lähestyttävä suorassa jotta sen yli päästään. Herra kuitenkin tykkää pomppimisesta ja tekee usein voimakkaan ponnistuksen -lujaa ja korkealta tuntuu olevan orin motto. Laskeutuminen sujuu helposti ja varmasti, mutta ratsastajan keikatessa liikaa eteen voi Stradakin kompuroida. Koskaan se ei kuitenkaan menetä tasapainoaan aivan kokonaan, vaan pitää itsensä pystyssä pelkällä sisulla.
Koulussa poika on hiukan omapäinen ja tylsistyneen tuntuinen. Kuitenkin, jos sillä ei vaikkapa viikkoon mennä koulukiemuroita, tekee radoille paluu sen iloiseksi ja hyvin keskittyneeksi. Tällöin se suorittaa kaiken parhaansa mukaan ja tekee kaiken niin kuin käsketään, jos vain ymmärtää mitä ratsastaja ajaa takaa. Väistöt onnistuvat Stradalta hyvin, se tekee kaiken loistavasti niin käynnissä, ravissa kuin laukassakin. Askeltenvaihdokset sujuvat ilman ongelmia eikä vauhti hidastu volteilla tai vastaavilla kuvioilla. Etu- ja takaosakäännökset eivät sitten ole tämän ponin alaa, niihin ei kärsivällisyys usein meinaa riittää.
Kisoissa Strada hermostuu, eikä kuuntele ratsastajaa yhtä paljon kuin tavallisesti. Se on myös hiukan kuumempi ja saattaa kiihdytellä turhia niin koulu- kuin esteradoillakin. Poikaa ei kannata viedä muiden hevosten lähelle, etenkään orien, sillä hermostuksissaan Strada voi potkia muita.
Maastossa poni ei keksi omia vihreitä miehiä pusikkoihin. Se voi kuitenkin säikähdellä joitakin ääniä, pusikosta (jonne se ei näe) kuuluvia oksien rasahduksia, koiran haukuntaa ja muita kauempaa kuuluvia isoja ääniä. Ukkonen saa sen aivan hermon partaalle ja villiksi, ja tällöin ei ratsastajalla juuri ole mahdollisuuksia pitää ponia hallinnassa. Muuten Strada on mieluinen maastoratsu, sen askeleet ovat edelleenkin nautinnolliset, mutta hiukan varovaiset. Laukkapätkillä ori voi kiihdytellä ja kuumua omiaan, eikä mielellään menisi käyntiä ollenkaan. Uimaan poni ei mene millään.

Eläinlääkäri ja kengittäjä ovat sanoneet aina vahvan mielipiteensä: he eivät Stradasta tykkää. Näille kahdelle ihmisille, jaloille auttajille, poni keksii entistä enemmän kujeita ja ilkeyksiä. Herran tavoite tuntuu olevan näiden auttajien savustaminen ulos tallista, huonon käytöksen avulla. Stradan luona pitää aina olla vähintään yksi ihminen kengittäjän/eläinlääkärin lisäksi.
Orien kanssa Strada ei oikein tule toimeen, vaan se voi potkia ja järjestää tappeluita. Tammat ovat kuitenkin sen mieleen, eikä niiden kanssa tule koskaan mitään ongelmia. Varsojen päälle ei tämä poika ymmärrä, vaan meinaa joskus jopa kävellä tällaisten pikkuisten päältä. Varsojen tekeminen on sille kuitenkin mieluista puuhaa, orimainen kun on.


© Ziur

Liikutus
Ma kouluratsastusta
Ti esteitä
Ke valjakkoajo
To irtohypytystä
Pe maastoon
La valjakkoajo
Su vapaapäivä

Suku
Stradan isä, Hol´ Dir Das Glück, on saksalainen welsh cob orii. Se on syntynyt 1997. Se on myös estepainotteinen ja kisaakin silloin tällöin pikkukisoissa, mutta on kuulemma ihan vain harrasteratsuna vanhemmalla naisella. Väriltään Hol´ Dir Das Glück on ruunikko, ja luonteeltaan kovin lempeä. Se ruunattiin 2007 vuoden kesäkuussa. Säkäkorkeutta sillä on 152 senttimetriä. Strada on Hol´ Dir Das Glückin ainoa varsa.

Stradan emä, Sue Ciara, pienikokoinen (145cm) ruunikko tamma, joka asustelee tällä hetkellä Ranskassa. Tamma ei ole pahemmin kisannut, mutta näyttelystä saanut hyvät arvostelut. Syntynyt tamma on 1997, eli on nyt 11-vuotias. Stradan lisäksi Sue Ciaralla on kolme varsaa.


Jälkeläiset
o. Marceille Go And Get It!


Kilpailukalenteri
Kisattuja kisoja yht 43 joista sijoituksia 3.

KRJ't
06.06.2008 - kutsu - He B -
06.06.2008 - kutsu - He C -
06.06.2008 - kutsu - He C - 34/45
06.06.2008 - kutsu - He B - 21/45
06.06.2008 - kutsu - He C - 25/50
06.06.2008 - kutsu - He B - 23/50
06.06.2008 - kutsu - He C - 51/64
06.06.2008 - kutsu - He B - 63/64
06.06.2008 - kutsu - He C - 110/140
06.06.2008 - kutsu - He B - 80/143
06.06.2008 - kutsu - He C - 13/36
20.05.2008 - kutsu - He C - 31/101
17.05.2008 - kutsu - He B - 27/53
17.05.2008 - kutsu - He C - 22/55
17.05.2008 - kutsu - He B - 34/58
17.05.2008 - kutsu - He C - 21/49
17.05.2008 - kutsu - He B - 16/52
16.05.2008 - kutsu - He C - 31/66
16.05.2008 - kutsu - He B - 56/80
15.05.2008 - kutsu - He C - ?
15.05.2008 - kutsu - He C - 56/88
15.05.2008 - kutsu - He B - 8/95
15.05.2008 - kutsu - He B - 80/137
15.05.2008 - kutsu - He C - 43/63
15.05.2008 - kutsu - He B - 2/63
15.05.2008 - kutsu - He B - 26/110
15.05.2008 - kutsu - He B - 75/111
14.05.2008 - kutsu - He C - 31/37
14.05.2008 - kutsu - He C - 16/90
14.05.2008 - kutsu - He B - 22/96
14.05.2008 - kutsu - He C - 16/50
10.05.2008 - kutsu - He B - 15/58
10.05.2008 - kutsu - He C - 33/56

ERJ't
28.06.2008 - kutsu - 60cm - 28/50
06.06.2008 - kutsu - 60cm - 2/30
06.06.2008 - kutsu - 70cm - 7/30
24.05.2008 - kutsu - 80-90cm - HYL
20.05.2008 - kutsu - ristikko - 40/67
20.05.2008 - kutsu - 50-60cm - 17/65
20.05.2008 - kutsu - 70-80cm - 62/63

NJ't
29.05.2008 - kutsu - ?

VVJ't
16.06.2008 - kutsu - vaativa yhdistetty poneille -

Muut
18.05.2008 - kutsu - orit/ruunat - 9/10




Kuvien © Christiane Slawik, danke schön!
Leiskan © Hanna K. (Irvikissa)