Suomessa linkkiesimerkki meteorologinen eli terminen kevät on se vuoden alkupuoliskon aika, jolloin vuorokauden keskilämpötila on 0 °C:n ja 10 °C:n välillä. Terminen kevät saapuu ensin Ahvenanmaalle ja etelärannikolle yleensä maaliskuun lopulla, sisämaahan vasta huhtikuun alkupäivinä. Oulun lääniin se saapuu huhtikuun puolessa välissä ja Lappiin vasta huhtikuun lopussa. Kilpisjärvellä terminen kevät alkaa vasta toukokuussa.
Tämä edellyttää, että vuorokauden keskilämpötila pysyy yli viikon mittaisen jakson plussan puolella. Kasvukausi alkaa kuukausi tämän jälkeen eli Etelä-Suomessa huhtikuun lopulla, Keski-Suomessa toukokuussa ja Pohjois-Lapissa vasta kesäkuun alussa. Linkkiesimerkki terminen kevät päättyy termisen kesän alkuun, Etelä-Suomessa jo toukokuun 20. päivän tienoilla, mutta Lapin pohjois-osissa vasta juhannuksen jälkeen. Termisen kesän alkamisajankohdalle on tyypillistä pääskysten saapuminen. Termisen kevään ja kasvukauden alkamisen väliselle jaksolle on ominaista lumen sulaminen, matelijoiden ja hyönteisten herääminen horroksesta, leskenlehtien, pähkinäpensaiden ja leppien kukinta sekä lintujen runsas paluumuutto.
Kasvukauden alettua luonto vihertyy, lehtipuut tulevat lehteen ja monet kevätkukat kuten valkovuokot alkavat kukkia Etelä-Suomen lehtomaisilla alueilla. Kasvillisuuden keväinen värikäs näytös on selvin Etelä-Suomessa, joskaan sekään ei vedä vertoja Keski-Euroopan vastaavalle. Kasvukausi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila on yli 5 astetta, terminen kesä vuorokauden keskilämpötilan ylittäessä 10 astetta. Kevättulvat ovat yleisiä, kun vesistöjen jääpeite ja lumi sulavat, Maasta sulava routa voi puolestaan aiheuttaa kelirikon. Tulvat ovat Suomessa tyypillisimpiä linkkiesimerkki etenkin Lapissa ja Pohjanmaalla, jossa talven mittaan satanut lumipeite sulaa vastaa keväällä. Etelä-Suomen etelärannikolla lumipeite uusiutuu jatkuvasti alku-ja lopputalvesta leutojen säiden vuoksi, vain tammi-helmikuussa lumipeite on yleensä pysyvä, ja näin ollen kevät tulvat eivät ole voimakkaita.
Kevätesikkoa tavataan Euroopan ja Länsi-Siperian lauhkealla vyöhykkeellä, lähinnä sen eteläosassa eli lehtimetsävyöhykkeellä. Etelässä se esiintyy harvinaisena välimerenilmaston alueella lähinnä vuoristoissa ja puuttuu Unkarin pustalta ja Kaakkois-Euroopan aroilta.
Suomessa kevätesikkoa esiintyy lähinnä Ahvenanmaalla ja Etelä-Suomessa, mutta suotuisilla paikoilla niitä tavataan jopa Lapissa asti. Vakiintunut alkuperäinen kasvi tai muinaistulokas se on vain Lounais-Suomessa. Pohjoisempana sen satunnaiset esiintymät lienevät peräisin koristekasvina viljellyistä esikoista.
Kevätesikkoa tavataan Euroopan ja Länsi-Siperian lauhkealla vyöhykkeellä, lähinnä sen eteläosassa eli lehtimetsävyöhykkeellä. Etelässä se esiintyy harvinaisena välimerenilmaston alueella lähinnä vuoristoissa ja puuttuu Unkarin pustalta ja Kaakkois-Euroopan aroilta.