Kaapo on persoona, jonka kanssa ei pärjää ilman huumoria. Se osaa heittäytyä tilanteessa kuin tilanteessa varsaksi ja koettelee ratsastajan hermoja viimeiseen asti. Karsina on orin oma valtakunta, jonne astutaan omalla vastuulla. Mustan lempipuuhaksi voisi luetella mm. armottoman pyörimisen, sekä ratsastajan pepun näykkimisen kun tämä kumartuu ottamaan kavioita (onneksi olemme ottaneet pelleilystä kullanarvoisen vinkin, ja suosittelemmekin lämpimästi orin sitomista karsinaan tätä harjattaessa). Varustaminen sujuu useimmiten ongelmitta, pientä pullistelmista ja ilman näykkimistä lukuunottamatta. Ratsastajan valppautta vaaditaan erityisesti taluttaessa - Kaapolla on mittavat voimat nuoreksi oriksi ja se osaa valittevan hyvin hyödyntää niitä siihen, että saa kulkea sinne minne itse haluaa. Pää vain pilviin ja menoksi! Ratsastajan raahaaminen pitkin tallipihaa ei tunnu häiritsevän mustaa millään tavoin, oikeastaan se taitaa jopa nauttia siitä (pitäisiköhän sittenkin harkita Kaapon painotuksen vaihtamista valjakkoon..).

Orin typerimpiin piirteisiin kuuluu se, ettei se säikkyessään ampaise pelokkeesta pois päin, vaan nimenomaa sitä kohti. Korvat niin hörössä että niiden luulisi ratkeavan liitoksistaan, kaula komeasti kaarella ja sieraimet suurina. Jonkin aikaa pelottavaa asiaa päristeltyään ja ratsastajan istuessa silmät suurina mustan ihmeellisestä käytöksestä, on Kaapomme jo pian valmis jatkamaan matkaansa. Ei niin paljon pahaa ettei jotain hyvääkin, ori ei onneksi "säiky" samaa asiaa kahta kertaa. Tässä ehkä yksi parhaimmista syistä siihen, miksi Kaaposta tuli kenttähevonen. Erikoisesteille saatetaan korkeintaan kerran kieltää, mutta toista kertaa ei tule. Hyppykapasiteettia mustalla on erittäin paljon - se imee esteille, lyhentää ja pidentää laukkaa ratsastajan käskyn mukaan, mutta innostuessaan tykkää heitellä takapäätään turhankin paljon taivaisiin (eikä muuten mitenkään pienesti..).

Kaapo kaikkine orimaisine ja varsamaisine kujeineen on erittäin mielenkiintoinen ratsastettava tasaisella. Se on kuin kiukkuinen pieni ihminen - jos musta ei jotain ymmärrä tai epäonnistuu, se osoittaa selvästi mieltää tanssahtelemalla paikoillaan hermostuneena ja painaen korvat tiukasti luimuun. Tällöin ratsastaja voi olla varma, ettei lopputunnistakaan tule mitään. Kaapon kärsivällisyys on pienimmästä päästä, eikä sen kanssa pärjää samanluonteinen ratsastaja - toisella on oltava ymmärrystä ja päättääisyyttä viedä asiat loppuun asti. Orin kanssa työskenteleminen vaatii siis paljon hermoja ja pitkämielisyyttä.

Vieraissa paikoissa Kaapon uteliaisuus on ihan käsillä kosketeltavaa. Se osaa näyttää kiinnotuksensa selkeästi ja no.. joskus turhankin selkeästi. Ori on helppo kuljettaa trailerissa, mutta keksii matkalla usein vähemmän toivottuja viihdykkeitä itselleen, kuten trailerin heiluttamisen ja korvia piinaavan hirnumisen. Kilpailu paikoilla Kaapo ei suorasanaisesti stressaa, mutta on todella usein vähän liiankin kiinnostunut siitä, mitä ympärillä tapahtuu, kuin siitä, mitä ratsastaja selässä käskee. Toisiin hevosiin Kaapo suhtautuu ilman mitään ongelmia, vaikka tammoille tuleekin vähän väliä esitettyä komeaa poikaa. Radoilla musta antaa aina parhaansa, vaikka joskus tuleekin tilanteita, jollon ratsun ja ratsastajan välinen kommunikaatio pettää, eikä joistain ratkaisuista olla yhtämieltä - tällöin Kaapo tekee erittäin selväksi sen, mitä itse haluaa, ja on valmis lyömään stopit vaikka kesken radan (sinänsä nolo tilanne ratsastajalle..) asiansa puolesta.

Isä, Perfect Tonight 483, tekstiä

Isänisä, Revenant, on ruunikko, 164-senttinen selle francais -ori. Revenant on kilpaillut kouluratsastuksessa Intermediaire II -tasolla, haalien sijoituksia 27 kappaletta. Oriilla on muutama jälkeläinen. Suvusta ei tiedetä paljoakaan, mutta Ranskassa syntyneitä selle francaiseja ovat.

Isänemä, Coquette, on 160 cm korkea, tummanrautias selle francais tamma, joka kilpailee kouluratsastuksessa. Kilpailuista jokunen sijoitus, tammalla muutama varsa. Coquette tulee Ranskasta, eikä sen suvusta tiedetä paljoakaan nimiä enempää. Itse asiassa kovin paljoa tietoa ei löydy edes itse Coquettesta, ja se vaikuttaakin varsin unohdetulta raukkaparalta..

Emä, Assoiffé de Pouvoir PRÍ, tekstiä

Emänisä, Lourd Ralent, on evm-sukuinen, 160-senttisiä esteitä ylittävä ori. Luonteeltaan "Ralle" on pomottava ja menevä, vähän levoton ja kiukutteleva. Ratsastaessa herra on mukavan herkkä, mutta kuumenee erittäin helposti. Koulutettu helppo B-tasolle asti kouluratsastuksessa, kilpailukokemusta löytyy esteiltä jonkin verran. Assoiffé de Pouvoir PRÍ on Rallen ensimmäinen varsa.

Emänemä, Guadrillé FRA, on evm-sukuinen, rakenteeltaan estetyyppinen Ranskassa syntynyt tamma. Guadrillé on luonteeltaan voimakastahtoinen ja ylpeä tamma, muttei kuitenkaan ilkeä. Peruskiltti ja vähän huomionkipeä. Ratsastaessa hieman laiska, mutta innostuu esteillä. Guadrillélla on kilpailukokemusta esteiltä jonkin verran, hyppää 150 cm:n ratoja. Kouluratsastuksessa taipuu He B -tasolle asti. Assoiffé de Pouvoir PRÍ on tamman ensimmäinen varsa.

Sijoitukset paksunnettuna.

Maastoestevalmennus 100 cm, valmentaja ciaba

Heti alusta alkaen ja loppua kohti yhä enemmän Kaaposta paistoi innostus ja uteliaisuus. Sen silmistä näki, kuinka tohkeissaan se oli päästessään ihan uuteen paikkaan ja hyppimään uusien esteiden yli. Aluksi, kun hyppäsimme kahden tukin sarjaa, oli Kaapon keskittyminen vielä kaikkialla muualla kuin itse esteissä. Ratsastaja kuitenkin sai heräteltyä Kaapoa ja se leiskauttelikin komeita loikkia suurella ilmavaralla. Vesihautaa Kaapo kummasteli aluksi, mutta muutaman tomeran käskyn jälkeen tämäkin este sujui ongelmitta. Suurimmat ongelmat tulivat kuitenkin esille portaiden alashypyssä. Kaapo kaahasi esteelle aikamoista vauhtia, eikä kaatuminen ollut kaukana. Muutenkin alashypyt olivat melko tasapainottomia ja selkeästi vaativat lisää harjoitusta. Kokonaisuudessaan valmennus oli kuitenkin teidän osaltanne hyvin onnistunut – muistakaa vain treenata niitä alashyppyjä. ;)

Estevalmennus 110 cm - 120 cm, valmentaja Léila

Heti alkulämmittelyssä Kaapo osoittautui hieman erikoisemmaksi tapaukseksi - se mielellään nyppi kuolainta ja yritti kaikin tavoin saada purtua kuolainta. Ravi oli moitteetonta ja laukka eteenpäin vievää sekä mukavaa. Aluksi tehtävänä oli ympyrällä oleva neljän puomin kaari - puomien välit eivät olleet sopivat Kaapon laukkaan ja tarkoituksena olikin leikkiä laukalla. Aluksi ori oli hämillään ja teki mielenkiintoisia loikkia mutta parin toiston jälkeen tehtävä tuntui sujuvan. Annoin ratsukon levätä samalla kun selostin kokoamaani tehtävää. Siinä oli kolme estettä kahdeksikon muotoisella uralla, yksi keskellä, ja molemmissa "päädyissä" yhdet. Korkeutta niillä oli vähän reilu metri. Kaapo suoritti tehtävän hyvin eikä sen pahemmin jäänyt jahkailemaan esteen jälkeen vaan tuntui kaasuttavan joskus jopa liiankin kovaa seuraavalle. Muutin tehtävää niin että korotin keskimmäistä estettä ja laskin päädyissä olevat vain ristikoiksi. Tuloksena tietysti orin hämmentyminen ja turhan suuret loikat esteiden yli. Pyysin ratsastajaa keskittymään askelpituuteen ennen estettä ja kontrolloimalla vauhtia saatiin hyppykaarikin sopivammaksi. Mukava kaksikko jolla varmasti kapasiteettia myös isommillekin esteille kunhan kuolainten nyppiminen ja vääränlaiset hyppykaaret saadaan korjattua.

Estevalmennus 60 cm →, valmentaja Creimeide

Kaapo vangitsi alussa katseeni hyvinhoidetulla, kiiltävän mustalla karvallaan ja muullakin miehekkäällä olemuksellaan. Lämmittely sujui rennosti Karon hännässä kiinni, onneksi Karo ei ollut vihainen komistuksen lähentelystä, mutta minkäs ori isoille askelilleen pystyi. Ei hämmästellyt tammaa sen enempää vaan käyttäytyi esimerkillisesti tamman hännässä kiinni, jota olisi syytä opettaa muillekkin oreille tammojen läsnä ollessa. Esteille mennessä korvat kääntyivät höröön varmaan Suomen ennätyksen nopeudella. Esteet hypättiin reilulla ilmavaralla, noin metrin korkeudesta. Viimeisen esteen jälkeen lensi minipukki, joka ilmaisi hirnahduksen säestämänä orin olleen tyytyväinen suoritukseen. Vaikeammalla radalla mentiin täyttä höyryä, joten brainchild joutui tekemään pidätteitä reippaasti, mutta puhtaasti, hipaisematta yhtäkään estettä, ja innokkaasti tämäkin rata suoritettiin.

Kouluvalmennus Helppo A, valmentaja Iina T.

Alkuverryttelyssä ori oli ihan täpinöissään, ja ratsastajan täytyi pitää vauhtia hallinnassa jatkuvilla puolipidätteillä. Muut hevoset olivat Kaapon mielestä kovinkin mielenkiintoisia, ja sen huomio olikin alkuun jossakin ihan muualla kuin ratsastajassa. Kun sitten alettiin tehdä väistöjä ravissa, Kaapokin joutui keskittymään sen verran, että menosta tuli ihan toisen näköistä. Avo- ja sulkutaivutuksiin keskittymistä vaadittiin vielä enemmän, ja kun siihen lisättiin ratsastajan sitkeä ja hikinen uurastus, ei mennyt kauakaan kun Kaapo jo myötäsi nätisti ja rentoutui kokonaisuudessaan. Kaapo tosin innostui uudelleen kun alettiin työskennellä laukassa, mutta herran mahtavat ilopukit tulivat vain alkuun - sitten oltiin taas niin hienoa miestä että. Ori tuntuu liikkuvan erittäin hyvin eteen ja takajalat toimivat tehokkaasti jo ihan itsestään. Kaapolla tuntuukin olevan mahdollisuuksia kouluratsastuksessa vaikka mihin, mutta parantamisen varaa tuntuu olevan siinä, että saadaan nuorelta turhat pelleilyt pois. Kun suorituksiin tulee vähän lisää kypsyyttä ja rauhallisuutta, tulee Kaaposta varmasti varsinainen koulutaituri. Tähän tarvitaan Kaapolta tietysti hiukan enemmän kärsivällisyyttä, jota toivon mukaan tulee lisää iän myötä! Yhteistyö ratsastajan kanssa toimi hyvin, ja ratsastajan itsensä täytyy vain yrittää muistaa jokaisissa toimissaan liioiteltu rauhallisuus ja oman kehon rentous.